Tervetuloa suomen sokeat ry:n sivuille

Kannanotot / vetoomukset

SUOMENKIELISTEN PUHESYNTETISAATTORIEN ONGELMAT

Englanninkielisen käännöksen tehnyt Kimmo Sääskilahti

Alla sekä Suomen, että Englanninkielinen teksti:

Suomen Sokeat ry
Pellervonkatu 25 A 18
33540 Tampere

Monissa nykyajan älypuhelimissa ja tableteissa käytetään kehittämiänne Vocalizer -puhesyntetisaattoreja. Tietoomme on tullut ongelmia etenkin Applen laitteiden käyttäjiltä. Ulkomaiset puhesyntetisaattorien valmistajat pyrkivät siihen, että samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää mm. autojen navigaattoreissa, kaupallisissa teksti puheeksi -ohjelmistoissa ja näkövammaisten ruudunlukuohjelmissa. Kun puheeseen lisätään tulkintoja, ei sokealla henkilöllä, jolla ei ole käytössään pistekirjoitusnäyttöä, ole mitään mahdollisuutta tietää, mitä älylaitteen näytöllä todellisuudessa lukee.

suomenkielisessä Vocalizer Satu -puhesyntetisaattorissa tulkinnat on jo viety liian pitkälle. Kaikki edes vähän englannin kieltä muistuttavat sanat ääntyvät englannin ääntämissääntöjen mukaan. Tämä johtaa siihen, ettei sokealle, eikä varsinkaan kuulon alentumisesta kärsivälle sokealle jää muuta mahdollisuutta kuin yrittää arvata mistä missäkin suomen kielen kirjoitussäännöillä, mutta englanninkielen ääntämissäännöillä tulkitusta tekstistä on milloinkin kyse. Tämä ongelma ei ole pelkästään Applen laitteissa, vaan kaikissa niissä laitteissa, jotka käyttävät suomenkielistä Vocalizer Satu –puhesyntetisaattoria.

Suomenkielisen puhesyntetisaattorin tulkintalistaa muokattaessa ja kehitettäessä on erittäin tärkeää huomioida, että suomen kieltä lausutaan pääsääntöisesti samalla tavalla kuin kirjoitetaan, toisin kuin muita kieliä yleensä. Suomen Näkövammaisten liitto yhteistyössä Suomen Applekäyttäjät ry:n kanssa lähestyi viime vuonnaApplea tämän asian tiimoilta. Vaikka jokunen pieni parannus puheeseen saatiinkin, siihen tuli samalla koko joukko heikennyksiä.

Kaiken edellä kerrotun vuoksi lähestymme nyt teitä ja pyydämme ystävällisesti, että huomioitte esittämämme asiat suomenkielisen Vocalizer Satu- tai muun mahdollisen suomenkielisen puhesyntetisaattorin tulkintalistan- ja ohjelman muun kehittelyn kohdalla. Pyydämme lisäksi, että olette aktiivisessa yhteistyössä näiden asioiden suhteen niiden laitevalmistajien kanssa, joiden laitteet käyttävät valmistamianne puhesyntetisaattoreita.

Tampereella 02.07.2016

Suomen Sokeat ry

Ossi Särkinen
Puheenjohtaja

Problems with Finnish language speech synthesizers

Finnish Blind Society / Suomen Sokeat ry
Pellervonkatu 25 A 18
33540 Tampere
Finland

Several current smartphones and tablets utilize Vocalizer speech synthesizers developed by your company. We have learned that especially users of Apple products are experiencing problems using your software. The aim of foreign developers of speech synthesizers appears to be the ability to use the same technology in e.g. car navigation systems, commercial text-to-speech engines and screen readers for visually impaired users. If the speech output contains interpretations, blind persons without a Braille display have no means of knowing what text is actually displayed on the screen of their smart device.

These interpretations have been taken too far in the Finnish Satu Vocalizer speech synthesizer. Any words with even a slight resemblance of English words are spoken according to English pronunciation rules. This results in serious problems for blind users, and especially for those with hearing impairments, as they can only guess the meaning of words written in Finnish but pronounced as if they were English text. This problem concerns not only Apple devices, but any product that uses the Finnish Satu Vocalizer speech synthesizer.

When editing and developing the interpretation table for Finnish speech synthesizers, it is important to understand that Finnish language words are generally pronounced as they are written contrary to the majority of languages.

The Finnish Federation of the Visually Impaired and the Society of Finnish Apple Users contacted Apple regarding these problems last year. Even though some minor improvements were made, recently a number of new problems have emerged.

Because of the reasons mentioned above, we kindly request you to consider this information when developing the interpretation table of the Finnish Satu speech synthesizer and other possible Finnish voices, as well as with the general development of your speech synthesizer software. We would also appreciate greatly your active co-operation with device manufacturers using your software for resolving above stated issues.

Tampere 02 July, 2016

Finnish Blind Society / Suomen Sokeat ry

Ossi Särkinen
Chairman

KANNANOTTO Celia-kirjaston muutossuunnitelmista vuonna 2016

(lähetetty STM, Opetus- ja Kulttuuriministeriö, Oikeuksien valvonta, Median osoitteet)

Suomen Sokeat ry

Suomen Sokeat ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on nostaa esille täysin sokeiden ja kuurosokeiden erityistarpeet näkövammaisten isommasta joukosta.

Yhdistyksen sääntöjen 2 pykälässä sanotaan:

YHDISTYKSEN TARKOITUS

Yhdistyksen tehtävänä on toimia maamme sokeiden etu-, asiantuntija-, palvelu- ja yhteistoimintajärjestönä. Sen tarkoituksena on vähentää sokeudesta aiheutuvia haittoja ja vaikeuksia sekä edistää täysin sokeiden mahdollisuutta elää omaehtoista, sisältörikasta ja tasavertaista elämää.

Tulevaisuudessa äänikirjat ilmestyvät ainoastaan sähköisessä muodossa. Niitä voidaan lainata ja lukea ainoastaan älypuhelinten-, tietokoneiden- ja muiden digitaalisten laitteiden avulla suoraa verkosta tai omalle päätelaitteelle lataamalla.

Samoin Celia-kirjasto on ilmoittanut laajentavansa huomattavasti asiakaskuntaansa muihin lukemisesteisten ryhmiin.

CD-levyjä voisi lainata ainoastaan yleisistä kirjastoista, joihin Celia toimittaa tilauksesta äänikirja CD:t. Asiakkaiden on itse haettava äänikirjat kirjastosta ja palautettava ne kuuntelemisen jälkeen takaisin.

Syyksi näihin heikennyksiin Celia ilmoittaa pienenevät määrärahat. CD-levyille tuotettujen äänikirjojen postittaminen, polttaminen ja editointi maksavat paljon. Celian ainoaksi palveluksi asiakkailleen jäisi digitaalinen tuotanto.

Suomen Sokeat ry paheksuu Celian päätöstä, joka heikentää sokeiden asemaa huonontamalla äänikirjojen saantimahdollisuuksia.

Suurin osa ikääntyneistä sokeista ja vaikeasti heikkonäköisistä Celian asiakkaista ei pysty käyttämään digitaalisia laitteita kirjojen lataamiseksi ja kuuntelemiseksi. Yleisiin kirjastoihin meneminen on myös suurelle joukolle ylivoimaisen vaikeaa. Avustajien ja omaisten aika ei millään riitä edes normaaleista päivittäisistä toimista selviämiseen. Kuljetuspalvelun taksikyytejä vähennetään koko ajan. Vähävaraisilla, pienen eläkkeen turvin elävillä ihmisillä ei ole varaa ajaa normaalihintaisilla takseilla eikä yleisillä kulkuneuvoilla liikkuminen onnistu. Kirjastojen kotiin kuljetus toimii vain harvoissa kirjastoissa.

Yleisten kirjastojen äänikirjavalikoimat ovat pieniä. Uusien äänikirjojen tilaaminen yleisiin kirjastoihin kestää kohtuuttoman kauan.

Kirjastojen kotiin kuljetus toimii vain harvoissa kirjastoissa. Eivätkä kaikki kirjastot välttämättä edes halua lainata äänikirjoja asiakkailleen CD-levyillä. Tällaisen päätöksen on tehnyt ainakin Turun Kaupunginkirjasto, aloittaessaan yhteistyön Celia-kirjaston kanssa vuonna 2014. Viittaamme tällä Celia-kirjaston Internetsivujen Blogiarkistosta luettavissa olevaan artikkeliin: Suuntana kaikkien kirjasto.

Lisäksi myös tieto olemassa olevasta celian valikoimasta on vain Celianetissa, joten tiedonsaanti ongelma on vakava.

Suomen Sokeat ry vetoaa päättäjiin, ettei alun perin sokeille ja näkövammaisille luotu loistava kulttuuripalvelu äänikirjojen muodossa heikkenisi ja kävisi liian vaikeaksi saavuttaa.

Viittaamme alla olevaan Näkövammaisten Liiton julkilausumaan:

Päiväys 22.5.2016: Suomen Sokeat ry:n hallituksen puolesta

puheenjohtaja Ossi Särkinen 0400 412 867
sihteeri Eeva Korkala puh. 0500 915 405

Näkövammaisten liiton julkilausuma 13.5.2016
Sokeilta vanhuksilta viedään lukemisen mahdollisuus

Sokeiden kirjastopalvelut heikkenevät lähivuosina merkittävästi erityisesti niillä, jotka eivät voi hyödyntää verkkopalveluja. Näkövammaisille saavutettavat kirjastopalvelut ovat yksi tärkeimmistä palveluista, josta on voinut nauttia iästä ja asuinpaikasta riippumatta.

Näkövammaisten kirjasto Celia aloitti 2013 Kirjasto kaikille -hankkeen laajentaakseen asiakaskuntaa ja solmiakseen kumppanuussuhteet yleisiin kirjastoihin. Hankkeen myötä Celia siirtää asiakkaat lähikirjastoihin ja palvelut verkkoon, josta kirjoja ladataan tai suorakuunnellaan tietokoneella tai kosketusnäytöllisellä älylaitteella. Celia tai sen yhteistyökumppanit eivät jatkossa kustannussyistä postita asiakkaan kotiin cd-äänikirjoja, kuten tähän saakka. Myös näkövammaisia varten suunniteltujen kirjankuuntelulaitteiden käyttö verkkopalvelussa jäädytetään.

Osa näkövammaisista hyötyy verkkopalveluista. Ne, jotka ikänsä vuoksi tai muusta syystä, eivät voi käyttää tietokonetta ja kosketusnäytöllistä älylaitetta, uhkaavat jäädä ilman äänikirjoja. Heille postitse lähetetty cd-levy on paras ja usein myös ainut tapa saada luettavaa. Ongelmana on myös, että tälläkään hetkellä valtakunnallinen verkkomme ei ole täysin kattava ja toimiva.

Suurin ongelma jatkossa on kirjojen saanti kotiin ja palautus kirjastoon ilman postitusmahdollisuutta. Näkövammaiselle itsenäinen käynti lähikirjastossa on vaikeaa ja edellyttää useimmiten henkilökohtaista apua ja kuljetuspalvelun käyttöä, mikä aiheuttaa yhteiskunnalle lisäkustannuksia.

Jotta kaikki näkövammaiset Celian asiakkaat voivat lukea kirjoja, tarvitaan rahaa ja näkövammaisten huomioimista ikärakenteeltaan ja erityisryhmänä. Suurin osa näkövammaisista on yli 75-vuotiaita, joille uuden tekniikan hallitseminen on usein erittäin vaikeaa. Celian uudistuksessa näkövammaiset asiakkaat hukkuvat muiden lukemisesteisten massaan. Juuri he ovat kuitenkin se ryhmä, jonka lukemiseste on vaikein. Yleisten kirjastojen edellytykset palvella ikääntyneitä näkövammaisia yksilöllisesti ovat hyvästä tahdosta huolimatta rajalliset kuntien tiukan taloustilanteen takia.

Valtakunnallisten, kaikille saavutettavien kirjastopalveluiden säilyttäminen on sivistyneen ja yhdenvertaisuuteen pyrkivän kansalaisyhteiskunnan velvollisuus. Näkövammaisten liitto edellyttää, että Celian on turvattava kirjastopalvelujen saatavuus sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille asiakkailleen, jotka eivät käytä verkkopalveluja yleisillä päätelaitteilla.

Lisätiedot:
johtaja Teuvo Heikkonen, Näkövammaisten liitto, 050 596 5002
palvelupäällikkö Iiro Nummela, Näkövammaisten liitto, 050 464 5339

Vetoomus pistekirjoituksen aseman parantamiseksi

VAADIMME, että pistekirjoituksen opetusta tehostetaan kaikissa näkövammaistyötä tekevissä yhteisöissä.

VAADIMME myös, että yhteiskunnan päättäjätahot myöntävät rahoitusta pistekirjoituksen tuottamiseen ja pistekirjoituksen koulutuksen lisäämiseen (Kela, Kuntien sosiaalitoimet, Keskussairaaloiden näönkuntoutuskeskukset). Säästöt eivät saa heikentää sokeiden erityistaitojen tuottamista ja opettamista.

Pistekirjoituskursseja järjestämällä ja pistemateriaalien tuottamista lisäämällä saavutetaan Suomen yleinen luku- ja kirjoitustaito, eli siis sama taso, joka näkevillä suomalaisilla on lähes 100 prosenttia.

Vuonna 1954 UNESCO vahvisti päätöksellään Louis Braillen kehittämän pistekirjoituksen kansainvälisen aseman: "Braillen kehittämää pistekirjoitusta on opetettava yhtenäisenä järjestelmänä kaikkialla maailmassa."

Suomessa pistekirjoituksen opettaminen alkoi jo vuonna 1865.

Pistekirjoituksen lukemisesta ja muun kohomateriaalin saatavuudesta hyötyvät kaikki täysin sokeat, kuurosokeat ja vaikeasti heikkonäköiset henkilöt. Kohomateriaaleista mainittakoon kohokartat, joiden avulla sokea pystyy hahmottamaan ympäristöä niin sisätiloissa kuin ulkotiloissa.

Nykyaikaisten teknisten laitteiden avulla piste- ja kohomateriaalien tuottaminen on monin verroin hinnaltaan edullisempaa kuin ennen. Siitä huolimatta eivät edes näkövammaisten omat järjestöt yritä parantaa pistekirjoituksen asemaa ja arvostusta. Pistekirjoituksella ilmestyy vain muutama lehti. Niistäkin ollaan lopettamassa kuluttaja-asioihin paneutuva Manteli ja monille hyvin tärkeäksi kohonnut Mantelin käsityöliite.

EU määräysten ansiosta julkiset tahot ovat ryhtyneet enenevästi tuottamaan piste- ääniohjaus ja kohomerkintöjä sokeita varten:

Näkövammaisyhdistysten ja näkövammaistyötä tekevien laitosten säännöissä ja ohjeissa mainitaan muun muassa "jäsenen on saatava materiaalit haluamassaan muodossa: äänitteenä - pistekirjoituksella - mustavalkoisena tekstinä - sähköisenä versiona puhuvan tietokoneen välityksellä."

Edellä mainittuja materiaaleja ovat esimerkiksi:

Automaattinen tietojen käsittely on parantanut huomattavasti sokeiden mahdollisuuksia tiedonsaannissa ja yhteyksien pitämisessä viranomaisiin päin. Pistekirjoituksen tarve ei siitä huolimatta ole poistunut. Sokeiden ryhmässä tulee olemaan aina joukko, joka ei jostakin syystä omista tietokonetta tai ei voi oppia sitä käyttämään. Myös tietokonetta käyttävät henkilöt tarvitsevat fyysistä lukutaitoa (pistekirjoitus - pistenäyttö tietokoneella).

Seuraavat tahot ovat avainasemassa pistekirjoituksen opetuksen järjestämisessä ja näkövammaisten henkilöiden motivoinnissa:

Huolestuneena Suomen Sokeat ry:n hallitus on saanut kuulla, että pistekirjoituksen oppimisen tarvetta on vähätelty, tai sen merkitystä sokean henkilön elämänlaadun parantamiseksi ei ole tuotu esille innostavalla tavalla. Samoin Suomen Sokeat ry:n hallitus saa usein viestejä, että pistekirjoituksella saatava materiaali ei ole valmiina ajoissa. Esimerkkinä mainittakoon vasta kurssin jälkeen saatu kurssiohjelma. Usein myös apuvälineiden ohjeet ovat saapuneet pitkän ajan kuluttua apuvälineen hankinnasta.

16.11.2015
Suomen Sokeat ry
hallituksen puolesta
Tapio Äystö
puheenjohtaja

Celia-kirjaston yksityistämisestä tehty kannanotto vuonna 2011

lähetetty eduskuntaryhmien puheenjohtajille

SUOMEN SOKEAT ry kannanotto

Suomen Sokeat ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on nostaa esiin yleisen näkövammaistyön sisällä täysin sokeiden henkilöiden etuja. Useimmiten nuo täysin sokeiden edut ovat samoja kuin vaikeasti heikkonäköistenkin edut. Celia-kirjaston siirtäminen yksityisen sektorin hoitoon on tällainen yhteinen asia koko näkövammaiskentässä. Suomen Sokeat ry yhtyy kannanotossaan täydellisesti alla olevaan Näkövammaisten Keskusliitto ry:n kannanottoon ja vaatii, että Celia-kirjasto säilyy valtion ylläpitämänä laitoksena kuten normaalit kirjastot ovat.

Hiukan tilastotietoa Celia-kirjaston käyttäjä- ja tuotantomääristä:
(tiedot saatu Celian toimintakertomuksesta 2010)

Celia vuoden 2010 tilastojen valossa, avaintulokset

Käyttö
Kauno- ja tietokirjallisuuslainoja 978.161
Oppikirjatoimituksia 9.788

Asiakkaat
Kirjastopalveluihin rekisteröityneitä asiakkaita 16.699, vuoden aikana
aktiivisia asiakkaita 12.992
Uusia asiakkaita vuoden aikana 2.739
Oppikirjapalveluiden asiakkaita 2.524

Kirjatuotanto
Kauno- ja tietokirjallisuus 1.821 nimekettä
Oppikirjat 456 nimekettä
Yhteensä 2.277 nimekettä

Kirjahankinta (ostot ja vaihdot) 284 nimekettä

Kirjatuotanto- ja hankinta yhteensä 2.376 nimekettä

Henkilöstöä 55

Toimintamenot 7,3 miljoonaa euroa

Suomen Sokeat ry:n hallituksen puolesta

puheenjohtaja Tapio Äystö varapuheenjohtaja Laila Rantanen-Timonen

sihteeri Eeva Korkala


Näkövammaisten Keskusliitto ry Kannanotto

2.3.2011

Arvoisa vastaanottaja

Näkövammaisten kirjastopalveluja ei saa yksityistää

Näkövammaisten Keskusliitto vastustaa opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen ehdotusta siirtää Celia - Näkövammaisten kirjasto yhdistyksen ylläpidettäväksi (Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja -rakenteesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:6).

Celia - Näkövammaisten kirjasto on säilytettävä valtion ylläpitämänä ja sen rahoitus on turvattava valtion budjetista. Celia ei tuota vain kaunokirjallisuutta, vaan palvelee myös mm. koululaisia ja opiskelijoita.

Selvityshenkilöiden esityksiä ei saa sellaisenaan sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan.

Perustelut

Selvityshenkilöt toteavat, että "Celian palvelut ovat asiakkaille tärkeitä ja tarpeellisia, mutta niiden tuottaminen valtion organisaatiossa ei ole perusteltua. Tarkoituksenmukaisinta olisi siirtää toiminta yhdistyksen ylläpidettäväksi. Luonteva vaihtoehto voisi olla Näkövammaisten keskusliitto ry taikka jokin muu olemassa oleva tai perustettava näkövammaisten etuja ajava yhdistys."

Näkövammaisten Keskusliitto pitää työryhmän perustelua yksipuolisena. Kirjastopalveluissa on kyse perusoikeuksista, joiden toteutumisessa näkövammaiset ja muut lukemisesteiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Näkövammaisia ja muita lukemisesteisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan muihin kansalaisiin nähden, joiden kirjastopalveluista vastaa julkinen sektori. Näin tulee olla myös näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten kohdalla. Kyseessä on pieni ryhmä, joten ainoa järkevä tapa palvelujen tuottamiselle on niiden keskittäminen.

Selvityshenkilöt toteavat, että "Palvelutehtäviä voidaan osoittaa myös yksityisoikeudellisen yhdistyksen järjestettäväksi esimerkiksi silloin, kun on kyse yhdelle tai useammalle intressiryhmälle tarjottavasta palvelusta tai yleishyödyllisistä niin sanotuista kolmannen sektorin palveluista. Esimerkkejä ministeriön toimialalla toimivista yhdistyksistä, joille on muodostunut erityinen yhteiskunnallinen asema, ovat Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU), Suomen Olympiakomitea ry ja Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. Yhdistyksille on annettu myös julkista vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, kuten julkisen rahoituksen jakamista.

Yhdistysten käyttö julkisten tehtävien hoitamisessa on kuitenkin harkittava tarkasti, sillä yhdistystoiminta on usein lähellä edunvalvontaa, joka voi olla vaikeasti sovitettavissa julkisen tehtävän hoitamiseen. Valtion mahdollisuudet vaikuttaa yhdistykseen ja valvoa sen toimintaa ovat rajoitetut."

Celian palveluissa ei ole kyse rahoituksen jakamisesta, vaan erityistä asiantuntemusta edellyttävästä palvelukokonaisuudesta. Tämä asiantuntijuus korostuu erityisesti tietoyhteiskunnassa. Näkövammaisten Keskusliiton mielestä tämän toiminnan on oltava valtion ohjauksessa ja valvonnassa, lakisääteistä toimintaa.

Selvityshenkilöt toteavat, että "Hallinnonalan tuottavuusohjelman 2012 - 2015 mukaiset henkilötyövuosien vähennystavoitteet toteutetaan kokonaisuudessaan tämän esityksen mukaisilla toimintojen muutoksilla. Samalla muiden virastojen osalta voidaan luopua vuosille 2012-2015 esitetyistä vähentämistavoitteista."

Näkövammaisten Keskusliiton mielestä on todella arveluttavaa, että heikentämällä yhteiskunnan heikompiosaisten asemaa, pelastetaan valtion muut virastot leikkauksilta.

Oikeus sivistykseen ja kulttuuriin

Kansalaisten sivistykselliset oikeudet on turvattu perustuslain 16 §:ssä. Tähän viitaten Suomen vammaispoliittiseen ohjelmaan on kirjattu kirjasto- ja tietopalvelujen tarjontaan liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi kulttuuri ja vapaa-aika on yksi ohjelman kärjistä.

Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan, mutta ratifiointi on vielä kesken. Sopimuksen 30 artikla käsittelee oikeutta osallistua yhdenvertaisesti kulttuurielämään (sisältäen kirjastopalvelut) ja 21 artikla mm. tiedonsaantia.

Lopuksi

Celia -Näkövammaisten kirjasto on yksi keskeisimmistä näkövammaisten palvelulaitoksista. Näkövammaisten Keskusliitto pitää välttämättömänä, että valtio ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat jatkossakin keskeisesti vastuussa näkövammaisten kirjastotoiminnasta, sen kehittämisestä ja rahoituksesta.

Näkövammaisten ja lukemisesteisten kirjastopalvelujen kehitys on ollut huomattavaa. Celia on digitalisoinut äänikirjat ja kirjastojärjestelmät. Nyt kehitys kulkee kohti verkkokirjastoa. Kehityksen jatkuvuus ja palvelujen laatutaso on turvattava toimintaedellytyksiä heikentämättä.

Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 (Opetusministeriön julkaisuja 2009:32) mukaan kirjasto toteuttaa ja vahvistaa, perusopetuksen ohella, perustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. Julkinen valta turvaa parhaiten kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet ylläpitämällä laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluja. Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että tämä toteutuu myös näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten kohdalla.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Esko Jantunen Mauno Lehtinen

puheenjohtaja toimitusjohtaja

© Suomen sokeat ry